lauantai 23. elokuuta 2008

Kuten punaisessa lasissa on ripaus kultaa on kynä värjännyt sormesi,
sormeni, sormemme sulavat sovussa leikitään kotia,
köyhää keuhkotautista runoyskää.
Että saadaan kuolla yhdessä tuumien oi orpoja,
miten ne taistelevat anopinkielet aseinaan.
Kappelin eteinen pullistelee,
ohjaamo on surisijoista täysi, ylitsevuotavainen
kahvi tarjoillaan Getsemanessa.
Nämä ovat odotushuoneita, näitä syntyy,
kun vastauksista pyydetään maksu,
kun maljat vuotavat vastauksia pintahengityksin,
äiti perkele minä
satutan minua.
Kun maljat huutavat vastauksia öljyn tahrimissa puutarhoissa:
miksi toukilla on siivet,
menikö rituaali oikein,
miksi säähavaintopallot vuotavat etanoita.