sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Se oli pieni veljeni,
sillä oli finnivoidetta nokassaan.
Se kiersi grillikioskia, lastenvaunuja,
kuolasi aamukastetta.
Hautasin kävyn luuna, kiipesin puun läpi,
kesytin suussani vaahtoavan hevosen.
Vuori on vuori ja imee tuttia.
Kun se pudottaa lehtensä, nostan katseeni.

Ei kommentteja: