Romu kiertää renkaina planeetan ympärillä, metalliset
rukoukset toistavat itseään kunnes ihra
on kaikkien huulilla. Kun taivas puhuu itsestään,
on parempi olla hiljaa tai tunkea korviin nauloja.
Näitä päiviä ohjaa kamera,
katso nyt, lentokoneen ovi tekee hienoja piruetteja,
annan yhdeksän.
torstai 17. huhtikuuta 2008
tiistai 8. huhtikuuta 2008
Kun puhun taivaasta tarkoitan kaikkea mikä ui pyörien,
jalkojen, jäähelmojen, terälehtien verran maan ja meren yläpuolella.
Eilen kaikki millä puhun taivaasta putosi alas.
Osa leijaillen, osa tihisten, kopisten, ryskyen, hyräillen
kuin planeetat jäälyhtyjen muodostelmiin.
Eilen kaikki millä puhun taivaasta putosi ylleni jäälyhdyksi,
katso, nyt minä tulen palavan, hyväilevän pelon
odotan loistanko kuolemaksi täällä vai sulaako taivas ensin.
jalkojen, jäähelmojen, terälehtien verran maan ja meren yläpuolella.
Eilen kaikki millä puhun taivaasta putosi alas.
Osa leijaillen, osa tihisten, kopisten, ryskyen, hyräillen
kuin planeetat jäälyhtyjen muodostelmiin.
Eilen kaikki millä puhun taivaasta putosi ylleni jäälyhdyksi,
katso, nyt minä tulen palavan, hyväilevän pelon
odotan loistanko kuolemaksi täällä vai sulaako taivas ensin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)