maanantai 22. lokakuuta 2007

Olisipa vielä kulta-aika,
kun aurinko puhalsi kukkopilleihin,
kun kaupunkilaiset kukkoilivat tuli harjoina hiuksissaan
kun marsilaiset lumimiehet poliisit
kirjoittelivat seiniin kuin 1990-luvun musiikkivideoissa,
nykyisin pusikoissa vaanii monenlaisia vaarnoja,
pakoputkista rakennettu kaukoputki ryystää mullan avaruutta.
En tiedä mihin takamus loppuu,
kun ydintalvi sataa päälleni, olen lääkäri,
öisin muutun ambulanssiksi,
kerään potilaat katujen varsilta sytyttämään takan.
Savu nousee tuohena, paimenen torvena,
täällä nummella vaanii saha,
lampaat on sahattu kahtia.
Keskittykäämme tapaukseen. Kiinnittäkäämme
napanuoramme, tuntosarvemme, stetoskooppimme
seiniin taas vielä edes kerran.

Ei kommentteja: