Rakensin unia laavaan ja tuhkaan
käpertyneistä ihmishahmoista.
Pakkaa naali, pakkaa naali,
huusi kullan kaivaja, kun tuhka satoi
ja kamiina kipinöi kattoon tähtitaivaan.
Tänään tunnelini on valettu kipsiin, makaan lasikuvun alla,
kerro kerro kuvastin mihin nimeni on kirjoitettu.
On ollut kovin yksinäistä,
siitä asti kun jättiläiset haudattiin vuoriin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti